Kuka on Nelson Mandela

Pidettiin itsenäisyyspäivän saunailta. Mun systeri ja sen kaverit istu sivistyneesti pöydän äärellä. Keskusteli nuitä näitä politiikasta, suomen laista jne järkevistä asioista joista meillä viinaan aivot hukuttaneilla ei oo mtn pienintäkään käryä. Systeri otti puheeks että kuulitteko että mandela on kuollu. Mun pää löi tyhjää. Se näki musta että mulla ei ollut harmaintakaan aavistusta kuka tää tyyppi oli, noloa. Siitä näki että jopa mun pitäis tietää, en tienny. Se näytti mulle kuvan, aivopieru ei muuta. Kaveri istu vieressä ja totes: onks toi se näyttelijä. Mkkä meitä vaivaa, kuka on tukkinu midän yleissivistyksen tulvivat virtaukset. Me ei tiedetä mistään mitään. Paitsi tietenkin siitä missä komeet kundit viettää iltansa, tai inttikundit juhlii tj0... Noloo.
Pysähdyin hetkeks. Vertasin meidän juttuja meitä 2vuotta nuorempien läpinöihin. Me puhuttiin kyrvistä, mustista munista, seksistä, bileistä... Ne puhu jostain ihan muusta. Mitä vittua?

Mielenkiintosia uutisia-kerrankin!

Paljon on tapahtunu, vai onko?
Anneli Auer saatiin telkien taa, hyvä niin. Eihän kukaan ois enää jaksanu kuunnella sitä jatkuvaa ollakko vai eikö olla. Se oli nyt siinä.
Uruguay, ensimmäinen maa jossa laillistettiin kannabis. Loistavaa! Helvetin hienoa että joku tosissaan haluaa provosoida kansan aloitetta epäloogisuuden kehittämisestä ihmismielessä.
Nelson Mandela, kaikkien aikojen legenda potkasee tyhjää. Jäätävän hieno muistotilaisuus ja paikalle palkataan tulkki joka kusee kaiken. Huijari...Eipäs, sehän oli vaan skitsofrenia kohtaus. Tietenki...

Kaikilla meillä on jotain kerrottavaa, suurta tai pientä tää kaikki-ei nyt nimenomaan nää kyseiset uutiset mutta yleensäkin saa ajattelemaan miten suomi omana maanaan tuo omaa imagoaan esiin. Seison metroasemalla. Mun edessä on saatanan kokonen plakaatti, mainos uusista "metropoliiseista". Kristus minkä näkösiä janteroita. Niin suomalaisia. Rumia. Tylsän näkösiä. Tyylittömiä. Kuvatekstinä: kuinka voin auttaa, tai jtn yhtä tyylitöntä. Tääkö on se asia, ensivaikutelma meistä, mielikuva suomalaisesta jonka turisti tulee tapaamaan meilläpäin. Hienoa! Mä en halua olla toi, en halua että mut luokitellaan mielikuviteettomaks luuseriksi. Harmaaks, joka tosiaankaan ei oo kutsuva. Lähinnä luotaan työntävä. Ruotsissa varmaan samoissa kylteissä päheilee Anderson silkkareiden kera ja joku komea ruotsalainen tyylikäs homo vierellä. Ja tietenkin kuvatekstin kera: tänne saa tulla, tai meiltä saat ;) apua siis.

Mun iphone tippu aamulla lattialle, olin selvinpäin. Ei yhtään käy sääliks jurrisia ihmisiä jotka lähes alitajuntaisesti viskoo omat luurinsa päin aeiniä. Helvetti että vitutti...

Palautetta

Olin tänään töissä. Pomo tuli paikalle ja alotti lauseella:" hei, tuutko tähän kun sulla on aikaa"...Kaikki varmasti reagoi ihan niinku mä, hitto-mitä mä oon tehny. "Susta oli lähetetty sähköposti jossa kehuttiin sun persoonallista asiakaspalvelua maasta taivaisiin. Mä haluan palkita sut viinipullolla siitä hyvästä." Kiitos siis siitä. Siinä samassa otettiin sit puheeks suomalaisten nihkee asiakaspalaute. Jos asiat on huonosti niin kyllä sillon suu käy ja usein vielä melko epäasialliseen sävyyn. Harvoin kun on jtn kehumisen arvoista kukaan jaksaa ilahduttaa palautteella. Antakaa palautetta, erityisesti positiivista- negatiivista rakentavasti. Ei suomessa muuten asiakaspalvelu kulttuuri kehity.
Viinipullosta menin sekasin ja palkitsin itteni uudella kellolla! ;) ja eilen otin uuden ihanan tatuoinnin:160€ -Dead Rose Garden.

Leipäjono

Mä oon kaverilla yötä kalliossa. Herään aamulla ja katon ikkunasta ulos. Leipäjono. Ehkä noloa, mutta näen sen ensimmäistä kertaa. Istun nenä kiinni ikkunassa ja tuijotan sitä. Se vaa jatkuu ja jatkuu. Normaalin näkösiä ihmisiä, vanhuksia, lapsia- kaikki haluu päästä ensimmäiseks. Mites ne viimeset jotka seisoo jokon perällä, mitä jos ruoka loppuu kun me pääsee perille. Onks niiden selvitytyminen kiinni kallion leipäjonosta. Keskellä leipäjonoa on jono alkoon. Ihmiset ryömii sisään pitkin alkon portaita. Pertti auttaa jukkaa pääsemään portaat ylös koska krapulainen tutina on liian kova ja viinan himo sumentaa aivot. Yhdessä pertti ja jukka pääsevät portaat ylös onnelaan. Hymy huulin tämä pariskunta poistuu alkosta kilisevin kassein. Ehkä mulla ei ookkaan asiat niin huonosti. Potkin mun teennäisen syysmasennuksen ikkunasta ulos. Mä hymyilen.

Enjoy the little things

Pitäis olla jo nukkumassa, mutta.
Tatuoinnit. Kaikki aina jauhaa kuinka niillä pitää olla joku elämääki suurempi merkitys itelleen. Se on niinku tosi noloo jos sun tatuoinnilla ei oo merkitystä. Vittu onko sun lävistyksillä jtn merkitystä, kertooko ne susta jotain. Joo-kertoohan ne, mutta niissä eriasia. Läväreitä ei tarvii joka kerta selitellä, tietenki siis aina tilanteen mukaan. Jos mä nyt hankkisin jonkun naama lävärin niin uskon että mun kaverit lähinnä vaan toteis että ehkä sen pitää vaan päästä puhuu jonkun ammattilaisen kanssa :D
Entä vaatteet. Ei kenenkään tarvii selitellä mitä merkitystä merkkivaatteilla on niille, tai h&m ryysyillä. Ei ketään kiinnosta. Tatuoinneissa pitää aina olla sitä jotain. Mun tatuoinnit lähinnä muistuttaa mua jostain, jokaisella on oma tarina- lähinnä liittyen siihen missä ne on otettu, missä mielentilassa, iässä, kännissä, masentuneena, ilosena, surullisena, kenen kanssa, missä maassa, isolla rahalla, pienellä rahalla, tosissaan, huumorilla, kenen idea, millanen toteuttaja.
Ja siis tottakai on niillä merkitystä, mutta ei kaikilla oo kuolleita sisaria, koiria, kissoja tms jota kauniisti tuoda esille tatuoinneilla- toki siis arvostettava ele mutta turha niiden ideoita ja tekstejä on verrata muhun. Jos mun tatuoinnissa lukee että jumala elää ja en keksi sille selitystä tai mtn hirveen kaikenkattavaa merkitystä niin multa kysytään et miks helvetissä sä oot tollasen ottanu. Sama teksti, sama fontti, sama paikka- merkitys tietenkin se kuinka vaari oli syväuskovainen ja tatuoinnilla muistetaan ja pyhitetään edesmennyttä vaaria. Vastaanotto aivan eri, believe it or not.
Siitä puheen ollen- enjoy the little things. Ette arvaakkaan mihin se liittyy ;)

Avot!

Rankka päivä ja ihana paskan päivän lopetus.

Palkitsin itteeni uudella rannekellolla ja lasilla helvetin hyvää punaviiniä. Avot!

Enää huominen ja sit on ilo irti. Huomenna nää tytöt lähtee pyörähtää kallion yöelämässä ja kuka tietää, ehkä stadissakin. Illan mission olis kuvata kosinta ;)

APUA

APUA!
Eilen löysin netistä TEAKin ennakkotehtävät!!! Illallla sain tehtyä jo puolet ja nukuin helvetin huonosti kuumotellen jos pääsen 2 vaiheeseen -.-
Nyt eikun laulu ja tanssitunneille :D

En kestäny enää yksin ja sorruin, soitin sen yhen meille ja se tuli.
Yhtälailla mäkin meen sen luo ainaku se soittaa, molemmin puoleista mutta silti en oo varmaa ollaanko me molemmat samalla aaltopituudella. Oli kiva olla toisen kainalossa, mutta nukkuminen nykyään toisen kanssa on ihan mahotonta. Oon liian tottunu nukkuu yksin, mikään ei paina, voi olla mitenpäi lystää ja ei oo liian kuuma tai kinkkinen. Yö oli tuskaa.

Varasin ajan uudelle tatskalle mut nyt en osaa päättää kumman otan ensin...
Wihii pari viikkoa ja sit on taas uus siro teksti mussa.